Huilu taas täällä

Otsikosta voitte päätellä, että saatte kuulla vihdoin Huilun kuulumisia ja uusia kuviakin on taas saanut! Kiitos kaikista kuvista Jeminalle!

Tulin siis ihan äsken tallilta, Jemina tuli pitkästä aikaa mukaan. Huilu oli jo otettu sisälle "arestiin" kun oli karannut päivällä tarhasta. Huilulla lähtee ihan älyttömästi karvaa. Se oli myös vähän murainen ja sottaisen näköinen, mutta kuvissa sitä ei kyllä huomaa yhtään.
Tarkoituksemme oli ottaa ari yhteiskuvaa minusta ja Huilusta, ja sen jälkeen juoksuttaa. Kenttä on vihdoin sulanut ihan kokonaan, mutta on hieman vetinen vielä. Se ehti viimeviikolla jo kuivua, mutta tänään satoi joten kenttä oli taas vetinen ja täynnä lätäköitä.
Kuvia ottaessamme Huilu ei meinannut millään pysyä paikoillaan. Hästäsi, kuopi ja pyöri. Siitä huolimatta saimme hienoja ja suloisia kuvia. :)

Vähän rakennekuvaakin! :) Mitäs mieltä olette huilun rakenteesta?

Kuvailujen jälkeen siis mentiin kentälle juoksuttamaan. Juoksutin alkuravit ilman piiskaa, mutta kun Huilu ei millään meinannut liikkua, Jemina haki mulle piiskan, jonka avulla saatiin Huiluun edes jonkin verran liikettä. 
Laukat Huilulla sujui oikeastaan tosi hyvin. Ensimmäinen nosto ei meinannut tulla ollenkaan, mutta kun kerran vauhtiin päästiin, niin Huilu innostui laukasta toden teolla. Se laukkasi ilman isompaa maiskutteluja.
Toiseen suuntaan (vasen kierros) Huilulla oli paljon vaikeampi, ravissa että myös laukassa. Tottakai ymmärrän, että se on oikeasti Huilullekin todella vaikeaa. Se laukkasi siihen suuntaan todella hyvin, ja olen siitä ylpeä! Laukuutan tähän suuntaan vähemmän, sillä se on Huilulle tosi raskasta, ja palkitsen sen heti kun se menee hyvin, joten ei liikaa kerrallaan. 

Mainitsin teille viime postauksessa, että en voi ratsastaa vähään aikaan. Mun polvessa on aika paha rasitusvamma, jonka takia koko jalka polvesta alaspäin on todella kipeä, ja vähän aika sitten en pystynyt kävelemään ilman polvitukea. Polvi on vähitellen alkanut paranemaan, mutta ratsastustaukoa on silti tulossa jonkun aikaa. Lauantaina onneksi ratsastuksen opettajani ratsastaa Huilun läpi, joten ratsun hommat ei siltä unohdu. Oon niin iloinen kun tallilla on aina joku auttamassa mua tän kanssa, enkä jää yksin mun jutuissa!

Mietteitä vloggaamisesta

Moi kaikki!
Taaskaan ei oo tullut postauksia, mutta ei ole oikeen ollut innostustakaan postata, koska ei olla tehty mitään erikoista nyt kun polveni takia en ole pystynyt käymään tunneillakaan pariin viikkoon, enkä tekemään oikeen muutakaan. 
Tosiaan aiheenani on tälläkertaa vloggaus. Mä oon tosi kauan haaveillut että aloittaisin vlogaamaan, mutta uskon että mulle ei tulis paljoa seuraajia. Aattelin kysyä teiltä vähän mielipiteitä tämän asian suhteen, alkaisitko sinä seuraamaan vlogiani, jos tekisin sellaisen?

Mullahan on oikeastaan kaikki mitä vlogaamiseen tarvin, hyvä kamera ja youtube tilin nyt tekee helposti ja nopeasti. Aiheita oon lähipäivinä miettinytkin, vaikka en tästä päätöksestä ihan varma vielä olekaan.

Epäröin vlogaamisen aloittamista monista muistakin syistä, kuin katsojamääristä. Mua jännittää et jos mun luokkalaiset/koululaiset löytää mun videot, ne heti alkaa dissaamaan niitä (näin on käynyt ennenkin). Ja myös se että jaksanko sitten "alkuinnostuksen" jälkeen panostaa siihen, mutta uskon että intoa mulla kyllä riittäis vaikka muille jakaa!
Vlogi voisi olla niinkuin lifestyle aiheinen, mutta jos hevosjuttuja sinne kaivattaisiin niitäkin voisin mielelläni tehdä. Se olisi mulle muutenkin helpompaa, koska mulla on 2 blogia, ja molemmissa on eri youtube tili, joten voisin vähän niinkuin yhdistää youtube tilini, jolloin myös bloggaaminen sujuisi helpommin. Vlogin kautta myös tämä blogi saisi erilaisia postauksia, ei vaan aina näitä samoja "anteeksi kun en ole postannut" postuaksia. 

Tämä blogi kuitenkin pysyy pekästään hevosblogina, koska en itse oikein pidä blogista jossa kerrotaan tavallaan kahdesta eri asiasta, ja kun te lukijat olette aktiivisempia lukemaan Huilun kuulumisia kuin minun. Huilulla menee kutienkin hyvin, joten en ole nähnyt tarpeelliseksi kirjotitaa postausta Huilun tarhassa seisoskelusta ja juoksutuksesta kun niitä on ennenkin tullut jo aika paljon ja silloinkin sanoitte että ne eivät oikein kiinnosta. 

Kommentoikaa ja antakaa palautetta vlogi-ideasta!

Rupeaisitko sinä seuraamaan vlogiani? 

Hyviä että huonoja kokemuksia

Nyt kun mitään ihmeempiä ei ole meillä tapahtunut mistä kirjoittaisin, palataan mun ja Huilun hyviin ja huonoihin kokemuksiin.
Yhteisstä aikaa mulla ja Huilulla on jo yli puolitoistavuotta, jonka aikana on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista. Hengenvaarallisilta tapahtumilta on hyvin vältytty, eikä mitään pahoja tippumisiakaan ole tapahtunut, olenhan puolentoista vuoden aikana tippunut Huilulta huimat 2 kertaa :D

Ensin palataan hyviin kokemuksiin. Mitähän niitä nyt olisi. Ainakin ensimmäinen ratsastuskerta. Se ei todellakaan ollut kaunista katseltavaa ja nyt kun niitä kuvia katsoo, rupeaa vaan naurattamaan, mutta itse kokemus oli aivan ihana, ensimmäistä kertaa iki oman hevosen selässä. En vain ymmärrä, miksen ratsastanut edes? Kokeillut mitään mitä Huilu osaa, vaan istuskelin selässä ja katselin maisemia.

Ihanin kokemus Huilun kanssa oli meidän ihka ensimmäinen kesä yhdessä. Meidän kesään kuului niin ihania (kyllä niitä huonojakin) kokemuksia, ja se kesä oli yksi unohtumattomista kesistäni. Muut kesät vietin ratsastuskouluilla ja hevosleireillä, mutta viime kesän sainkin viettää oman hevosen kanssa, ja mikä parasta pitää oman hepan kanssa hevosleiri!

Toiseksi ihanin muisto, joka muutti myös Huilun että minun elämää, oli tallin vaihto syksyllä. Ihanat kesäiset säät jatkuivat vielä muutamia viikkoja tallinvaihdon jälkeen, joten saatiin nauttia Huilun kanssa vielä hetki ihanasta ratsastuskentästä ja lämpimistä keleistä. Huilukin oli heti pirteämpi ja iloisempi, kun sai uusia kivoja heppakavereita.

Laukat Huilu oppi tosi nopeasti liinassa & ratsastuksessa. Liinassa Huilu oppi kantamaan itseään laukassa sun muuta, ja ratsastuksessa se oppii käyttämään tasapainoaan. Rauhatontahan se meidän laukkaaminen vielä on, mutta se on täysin normaalia. Välillä kun Huilu ottaa kunnon laukkaspurtteja, sen polvet muljahtelee ja se joutuu tosiaan käyttämään tasapainoaan. Polvien lumpsahtelu on onneksi normaali vaiva lämppäreille ja helposti parannettavissa joten siitäkin on turha huolehtia.

Huilu ekaa päivää uudella tallilla

Sitten niihin huonoihin kokemuksiin. Niitähän meillä riittää, mutta niistä ei oikein ole kuvia.

Mieleenpainuvin muisto on meidän ensimmäinen pesukerta. Vietiin Huilu pestäväksi tallin etupihalle, jossa oli kiinnityspaikka kiinnitetty puuhun. Laitettiin Huilu siihen kiinni, ja haettiin vettä. Emme nähneet että riimunarun lukko oli melkein irti, ja heti kun Huilu nykäisi narusta, lukko irtosi ja Huilu lähti huitelemaan pitkin teitä ja naapureitten pihoja. Huilu kävi tallaamassa naapurin nurmikot ja puutarhat, ja tallin etupiha oli täynnä kavionjälkiä. Meni hetki aikaa, kunnes saatiin Huilu kiinni kauraämpärin avulla. Muistaako tätä kukaan? :D

En muista tarkalleen milloin tämä tapahtui, mutta tapahtuipa kuitenkin. Huilu lähti sinne "koulutukseen" jossa se sitten kipeytyi. Se ontui hieman toista etustaan ja oli muutenkin vähän juminen ja kipeä. Jalkaa pidettiin levossa, ja hoidettiin kylmäämällä. Jalkakipu kesti muistaakseni aika kauan, eikä sitä juuri pystynyt liikuttamaan. Vähitellen jalka parantui ja kesti taas liikutusta, aloitettiin liikuttaminen sitten todella varovasti.

Muita huonoja kokemuksia mulla ei nyt tuu mieleen, tietty ne pari "tippumista" ei ollu kovin kivoja, mutta ne oli niin tyhmiä ja noloja etten niistä edes viitsi kertoa. Mutta toivottavasti piditte tästä postauksesta, ja yritän saada teille postausta Huilun kuulumisista tälle viikolle!